Suurimmalla osalla ihmisistä on varmasti vähintään yksi entinen kumppani siinä vaiheessa, kun Se Oikea kävelee vastaan. Teoreettisesti ajateltuna eksiä ei suotta kutsuta eksiksi eikä niiden pitäisi hetkauttaa nykyisyyttä suuntaan tai toiseen, siis jos on jo päässyt kunnolla yli entisistä suhteistaan. Mutta käytännössä ne hetkauttavat silti, on mustasukkaisuutta, katkeruutta, kaveruutta, häiriköintiä ja roikkumista. Miten pitäisi suhtautua oman kumppanin elämässä yhä olevaan eksään ? Entä omiin entisiin kumppaneihin ?

Yksi suurimpia mustasukkaisuutta aiheuttavia asioita suhteessa ovat luultavasti juuri entiset tyttö- ja poikaystävät. Jos oma kumppani pitää yhteyttä johonkin entiseen partneriinsa, mustuvat yhden jos toisenkin sukat ainakin hetkellisesti. Järjellä ajatellen mustasukkaisuuteen ei ole mitään syytä, mutta valitettavasti tunteet eivät yleensä tottele järkeä.

Minä sain miettiä tovin jos toisenkin suhtautumistani poikaystäväni entisiin tyttöihin, kun aloin seurustella Herra X:n kanssa. Ei hänellä kovin pitkiä suhteita takanaan ollut, mutta lukumäärältään niitä entisiä olikin sitten hieman keskiarvoa enemmän.. Jaksoin pitää mustia sukkia viikon tai pari, sitten tulin järkiini ja vaihdoin vähän värikkäämmät sukat. Herra X nimittäin ei pitänyt yhteyttä kuin pariin eksäänsä ja sekin oli todella satunnaista kuulumisten vaihtamista. Yksi entinen tyttö kyllä jaksoi yli puoli vuotta soitella Herralle ja anella häntä takaisin, mutta tuo tyttö lähinnä säälitti minua, koska Herra kohteli häntä ehkä tarpeettomankin tylysti.. Luultavasti olisin harrastanut mustia sukkia enemmänkin, jos Herra olisi ollut hyvä ystävä jonkun eksänsä kanssa, vaikken muuten kovin mustasukkainen ihminen olenkaan.

Entäs omat eksät sitten ? Pitäisikö niihin pitää yhteyttä, olla kaveri vai unohtaa koko ihminen ? Minulla ei toistaiseksi ole kuin kaksi eksää ja en oikein tiedä, mihin tulokseen olen heidän suhteensa tullut. Ensimmäisen eksäni kanssa olin eron jälkeen hyvä kaveri, mutta viime aikoina välit ovat hiipuneet. Hänen tyttöystävänsä ei hyväksynyt meidän yhteydenpitoamme ja entiseni oli sen verran tossun alla, että yhteydenpito on jäänyt satunnaisiin keskusteluihin mesessä. Toisaalta harmi, mutta toisaalta eksäni on muuttunut suhteemme jälkeen niin paljon, ettei meillä juuri yhteisiä puheenaiheita enää olisikaan.

Herra X:n kanssa tilanne on ihan auki. Herran tuntien oletin hänen haluavan minut kauas elämästään, koska ei aiemmista eksistäänkään kovin imartelevasti koskaan puhunut. Eron jälkeen niin olikin, emme pitäneet yhteyttä ollenkaan. Mutta nyt yllättävän yhteydenoton ja vielä yllättävämmän "painu vittuun"-kommentin jälkeen olen hieman ulkona tilanteesta. Toisaalta emme ole olleet missään yhteydessä, mutta toisaalta Herra oli kuitenkin lisännyt minut Facebookissa kavereihinsa ja Galleriassa olen edelleen hänen kaverilistallaan, koska hän käy katsomassa heti uudet kuvani ja päiväkirjamerkintäni..

En edes tiedä, mitä haluan Herra X:ltä. Toisaalta olisi kiva olla ihan vain kavereita, koska olisi helpompaa käydä hänen perheensä luona kylässä kun ei tarvitsisi vältellä Herraa itseään. Mutta toisaalta minulla on yhä tunteita häntä kohtaan ja yhteydenpito saattaisi vahvistaa tunnetta siitä, että haluaisin hänet takaisin. Ja luultavasti Herran ja minun yhteydenpito ei onnistuisi ilman tappeluita, joten ehkä parempi pitää nyt matalaa profiilia.. Ja Herrastahan tämä kiinni on, jos hän ei yhteyttä halua pitää, vaikea minun yksikseni on yhteyksissä olla..