Koska tulen täällä kertoilemaan paljonkin tärkeimmistä ihmissuhteistani, lienee parasta valottaa lyhyesti (tai niin lyhyesti kuin mahdollista) niiden taustoja. Koitan keksiä kuvaavat nimitykset kaikille tärkeimmille henkilöille, jotta pysytte hieman helpommin kärryillä.

 

Tällä hetkellä eniten tilaa ajatuksistani valtaa Herra X (varastin törkeästi Feniin ilmauksen, pahoitteluni), mies joka on pääni sisässä pyörinyt enemmän tai vähemmän jo ainakin kuusi vuotta, karkeasti arvioiden. Kliseisesti ja yltiöromanttisesti sanottuna varmaankin elämäni rakkaus. Ensimmäiset muistikuvat ala-asteen lopulta, kun olin niiiin ihastunut. Siitä eteenpäin oltiinkin ainakin tervehdysasteella olevia kavereita ja (kuten myöhemmin selvisi) vaihtelevasti ihastuneita toisiimme koko peruskoulun ajan.. Peruskoulun jälkeen itku silmässä kevätjuhlissa arvelin Herra X:n katoavan elämästäni kokonaan, mutta kuinkas kävikään..

 

Ensin olimme pari kuukautta saman lukion käytävillä maleksimassa, mutta Herran opiskelumotivaatio ei riittänyt. Lopetti koulun ja muutti kahden ja puolensadan kilometrin päähän. Ironista kyllä, yhteydenpitomme vain lisääntyi muuton myötä ja keväällä -07 tuli (monen kaverin mielestä lopultakin) tunnustettua tunteemme toisiamme kohtaan. Siitä alkoikin sitten vuoden ja muutaman kuukauden kestänyt suhde, josta viimeiset puoli vuotta oli pelkkää sotaa; aselepoja ja taisteluita tiiviissä tahdissa. Loppukeväästä -08 Herra ei jaksanut enää ja laittoi suhteen poikki.

 

Syy siihen, miksi Herra X pyörii päässäni juuri nyt, on tekstiviesti joka tuli heinäkuun puolivälissä.. Herra X kertoi rakastavansa minua edelleen ja halusi nähdä. Yllätysyllätys tämä tyttö oli aivan myyty Herran loistavien puhetaitojen edessä ja suostui näkemiseen, haaveili jopa yhteenpaluusta. Mutta eipä tainnut Herran mielessä olla kuin seksi ja saatuaan mitä halusi, alkoi taas pitää etäisyyttä (mikä tällä välimatkalla oli vähän turhan helppoa). Säälittävä muutaman viikon yhteydenpito päättyi Herran tylyyn kommenttiin: "Painu v*ttuun mun elämästä."

 

Toinen päänvaivaa lähiaikoina tuottanut mies on herra Smiley. Lempinimi ei tule siitä, että herra hymyilisi paljon vaan nimi keksittiin kavereiden kanssa herran hankittua erään lävistyksensä. Nokkelimmat lukijat osaavat kenties päätellä, mikä lävistys on kyseessä.

 

Smileyn kanssa oli tämä tavallinen tarina.. Tyttö oli rikki eron jälkeen ja kaipasi vain läheisyyttä joltain. Smiley sattui olemaan sopiva uhri, koska on tytön peruskouluaikaisen bestiksen isoveli, tuttu ja turvallinen siis. Mutta sitten homma menikin Smileyn puolelta vakavammaksi kuin halusin, hän alkoi nimittäin puhua jo halustaan seurustella. Ja minä kun aioin viettää huoletonta sinkkuelämää eron jälkeen! Eikä tunteitakaan Smileytä kohtaan löydy niin paljon, että seurustella haluaisin. Lopputulos: epämiellyttävä tilanne minulle.

 

Tällä hetkellä elämääni ja ajatuksiini ei muita miehiä kuulu eikä ole suunnitelmissa ihan heti ketään elämääni päästääkään. Ja nyt kun tuon menin sanomaan ääneen, arvelisin seuraavan miessotkun tulevan n. kuukauden sisällä..