Tervehdys kaikille. Varmaan ensin olisi fiksua esitellä itseäni hieman, joten: Olen vielä tänä vuonna täysi-ikäistyvä naisihminen Etelä-Suomesta ja abivuosi lukiossa aluillaan. Nimeäni, tarkempaa asuinpaikkaa tai muitakaan henkilökohtaisia tietoja en halua julkaista, koska tulen kirjoittamaan elämästäni asioita joiden en halua päätyvän kaikkien tuttujeni käsiin. Haluan myös suojella läheisteni yksityisyyttä, sillä heidänkin asioitaan täällä varmasti tulen mainitsemaan. Luultavasti myöhemmin esittelen itseäni hieman tarkemmin, mutta tämä riittäköön näin aluksi.

Olen pyörittelyt ideaa blogista päässäni jo pitkään ja nyt päätin ryhtyä myös toteuttamaan ajatuksiani.. En edelleenkään tiedä, miten ahkerasti jaksan päivittää tätä, tylsistynkö jo viikon jälkeen vai löydänkö sisäisen kirjoittajani ja jatkan niin kauan, kunnes elämääni tulee jotain muutakin kuin koneella istuminen ja aikaa kirjoittamiseen on vähemmän.

En myöskään ole vielä varma blogini aihepiiristä. Muotiblogia tästä ei tule, koska minulla ei ole hippustakaan tyylitajua enkä jaksa pohtia vaatevalintojani niin paljon, että kehtaisin niitä jossain esitellä. En myöskään aktiivisesti harrasta mitään, mistä saisi kirjoitettua blogin verran asiaa. Lopputuloksena siis on mukava sillisalaatti, jossa käsittelen elämääni, ihmissuhteita (sekä omiani että yleisemmästä näkökulmasta) ja maailmaa yleisesti. Ehkäpä jossain postauksessa käsittelen harrastustani, lukemista, ja viime aikoina lukemiani kirjoja.. Sen voin luvata, että avautumista on edessä ja jos jotakuta ei kiinnosta henkilökohtaiset purkautumiset aiheesta X, voi jättää lukemisen tähän.

Blogin nimi ei muuten tule siitä hassunhauskasta siivekkäästä jumalasta, joka ampuu rakkaudennuolia ihmisiin ja levittää rakkautta ympäri maailmaa. Päinvastoin. Se tulee Jilliane Hoffmanin samannimisestä kirjasta, jossa Cupido on sarjamurhaaja. Pidän ironiasta, joka syntyy näiden kahden käsityksen sekoituksesta. Tiedostan kyllä sen, että suurin osa ihmisistä olettaa tämän olevan rakkauden ihanuudesta kertova blogi.

Ja ei, en kuvittele osaavani kirjoittaa enkä myöskään oleta asioideni kiinnostavan ihmisiä. Kirjoitan tätä blogia vain itseäni varten, tuulettaakseni ajatuksiani. Ja onhan tämä hyvää harjoitusta lukiossa loputtomilta tuntuville äidinkielen esseekirjoituksille. Joten jos jotain häiritsee suunnattomasti kirjoitustyylini, turhilta tuntuvat asiat joista saan aikaan pitkänkin postauksen, itseironinen ja sarkastinen huumorini, mahdolliset kirjoitusvirheet ja epäselvät lauseet tai vain koko persoonani, muistakaahan se, ettei kukaan pakota lukemaan ja poistua saa ihan milloin vain.